Omenapuut ja marjapensaat kuuluvat haittaeläinten ruokalistalle
Puiden, pensaiden ja istutusten pahimpia vihollisia ovat Suomen luonnon yleiset eläimet: myyrä, hirvi, metsäkauris, jänis ja rusakko. Tuhoeläimet vahingoittavat puuta syömällä kuorta ja pureskelemalla oksia. Haavat ja vauriot häiritsevät puun kasvua. Repeytyneiden haavojen kautta taudit leviävät helposti puuhun.
Haavoja voi hoitaa hoitovahalla mutta jos puun runko on kaluttu koko ympärysmitaltaan, sen hyväksi ei ole paljoakaan tehtävissä. Tehokkain strategia on tässäkin vaurioiden ennaltaehkäisy. Keinoja on lukuisia ja niistä uusimpia on hajukarkoite.
Istutusten suojaaminen hajukarkotteella
Hajukarkote sijoitetaan suojattavan kohteen lähelle. Tuhoeläimet aistivat hajukarkotteen hajun ja karttavat sitä. Vaikutusalue ulottuu n. 1.5 – 2 metrin etäisyydelle karkotteesta.
Karkotetta on saatavana riipuksena, joka ripustetaan esim. puun oksalle ja tikkuna, joka painetaan pystyyn maahan. Karkotteen avulla voi ehkäistä myyrien ja jänisten aiheuttamia vaurioita. Myös hirvet ja peurat karttavat hajua.
Haju
Hajukarkotteesta lähtee mieto haju, jota ihmisen on ulkotilassa vaikea aistia. Tarkan hajuaistin omaavilta haittaeläimiltä tämä kuitenkin käy vaivatta. Sade ja kosteus lisäävät karkotteen tehoa hajun irrotessa paremmin. Haju kestää n. 6 kuukautta.
Vaikuttavat aineet
Karkoitteen vaikuttavina aineina on verijauho ja mausteet. Käytetyt aineet ovat myrkyttömiä ja biologisesti hajoavia. Tuotteeseen ole lisätty kemikaaleja. Tuote on Suomen Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen ja Ruotsin kemikaaliviranomaisten hyväksymä.
Sijoituspaikka
Hajukarkotteet sijoitetaan haittaeläimen kuonon korkeudelle ts. mahdollisimman lähelle kohtaa, josta eläimen ennakoidaan syövän. Mikäli halutaan esim. suojata puolen metrin korkeudella olevaa runkoa jäniksiltä ja rusakoilta, parhain vaikutus saadaan ripustamalla karkote tälle korkeudelle. Karkotteen sijoittamista hyvin lähelle maan pintaa kannattaa välttää koska tällöin menetetään merkittävä osa vaikutuksesta.
Kesällä tai talvella
Karkotteesta on oma malli talvi- ja kesäkäyttöön. Talvimalli säilyy toimintakykyisenä myös pakkasella ja sen haju poikkeaa kesämallin hajusta. Vaihtuvan hajun avulla pyritään estämään haittaeläinten tottuminen karkotteeseen. Kesämallia on saatavana tikkuna ja riipuksena, talvimallia vain riipuksena.
Historia
Hajukarkotetta on valmistettu Ruotsissa vuodesta 1996. Sen tunnetuimpia käyttäjiä on Drottningholmin linnan puutarha, jossa hajukarkotetta on käytetty sen valmistuksen aloittamisesta saakka “ranskalaisen puutarhan” ruusujen suojaamiseen.
Käyttöohje
Ohjeet ja suositukset perustuvat laajoihin kokeisiin ja kokemuksiin. Mikäli annettuja ohjeita ei noudateta, valmistaja ei vastaa mahdollisesta vahingosta tai valmisteen tehottomuudesta.
- Hajukarkotteet on pakattu suojamuoviin. Poista aluksi varoen suojamuovi.
- Sijoita paikoilleen seuraavasti:
- Tikut sipulikasvi-, perenna ja yksivuotisiin istutuksiin 1,5 – 2m välein.
- Riipukset
- Alle metrin korkuisiin pensaisiin ja kasveihin yksi per kasvi.
- Suurempiin esim, marjapensaisiin ja hedelmäpuihin riipukset ripustetaan n. 2m välein.
- Sijoita tyynyt esim. peuran kuonon korkeudelle n. 0.3m maanpinnasta.
- Myyriä vastaan, aseta karkote myyränkoloon, voit jakaa 2 osaan.
- Liota tyynyjä vedessä n. 3 minuuttia.
Hajutyynyjen haju voi viehättää koiria. Koirat jättävät tyynyt kuitenkin rauhaan jos tyynyt kieritetään ennen käyttöä kosteina chili- tai valkopippurissa.